Syys blues eli syksyn kuulumisia

Mikä tässä syksyssä aina onkin, että silloin iskee kauhea aikaansaamattomuus itselle myös tärkeissä tai hauskoissa asioissa, kuten esimerkiksi tässä blogin kirjoittamisessa? Osasyynä on tietysti töihin paluu kesälomalta. Syksy on aina kiireistä aikaa koulussa, kun uutta lukuvuotta suunnitellaan ja pitää tehdä kaikennäköisiä päivityksiä asiakirjoihin ym. Mutta se selittää vain osan. Itselläni on kuitenkin ollut tänä vuonna monta aiempaa vuotta kevyempi syksy, kun luokka on vanha tuttu, oppilaat jo isoja ja erityistehtäviäkin viime vuosia vähemmän.

Aikaansaamattomuuttani olen yrittänyt paikkailla olemalla vähän aiempaa suunnitelmallisempi. Toissajouluna äitini antoi minulle lahjaksi kirjan bujoilusta eli bullet journalin pitämisestä. Innostuin jo silloin vähän asiasta ja harrastin bujoilua sekä töissä että kotona jonkin aikaa, mutta se sitten jäi. Nyt otin muistiinpanojen pitämisen taas osaksi arjen rytmittämistä, ja se on osoittautunut ihan toimivaksi. Erityisesti haen bujoilusta tukea painonpudotukseen, mutta se toimii myös muun elämän suunnittelussa. Kun asiat, joita aion tehdä, on kirjattuna ylös, niihin tulee itsellä helpommin tartuttua.

Tähän syksyyn on mahtunut paljon kaikkea pientä kivaa, mutta silti olen huomannut olevani hieman tyytymätön elämääni. Koronan vuoksi mitään pidempiaikaisia suunnitelmia on tällä hetkellä turha tehdä, ja se aiheuttaa epävarmuutta. Minullahan on siis aivan erinomainen tilanne koronan suhteen siinä mielessä, ettei itsen tai läheistenkään puolesta tarvitse kovin vakavasti olla huolissaan. Lisäksi töitä sekä minulla että puolisollani riittää, joten epävarmuustekijät liittyvät nimenomaan vapaa-ajanasioihin. Kaikkia tulevia tapahtumia pitää ajatella vähän sillä varauksella, pystytäänkö niitä toteuttamaan. Isompia juhlia ei viitsi järjestää. Ja sanon tämän silläkin uhalla, että kuulostan etuoikeutetulta turhasta valittajalta: Se, ettei minkäänlaisia ulkomaanmatkasuunnitelmia voi lähitulevaisuuteen tehdä, tuntuu yllättävän pahalta.

Viikko sitten kävimme siskoni ja mieheni kanssa katsomassa Egotrippia ja Turun Filharmonista Orkesteria Musiikkitalossa.

Viime aikoina olemmekin mieheni kanssa alkaneet haihatella monenmoisilla tulevaisuuden reissuilla. Koska lentäminen ilmastovaikutuksineen hieman ahdistaa, aloimme harkita junamatkaa halki Siperian kohti Aasian sukellusvesiä. Puolivitsillä olemme myös pitkään pohtineet maailman kiertämistä omalla katamaraanilla. Nyt mieheni sai idean, että sellaisenhan voisi rakentaa itse. Nyt hän on sitten netin avulla opiskellut veneenrakennusta...

Tällä viikolla olemme olleet syyslomalla, ja tämä onkin tervetullut katkos arkirutiineihin. Vietimme kaksi päivää Långvikissa, Kirkkonummella. Tuollainen pieni lähiloma oli oikein kiva, kun pääsi kodin seinien sisältä vähän vieraisiin maisemiin ja viettämään rauhassa kahdenkeskistä laatuaikaa. Mieheni kun on tehnyt aika pitkiä työpäiviä viime aikoina. Loppuviikon ainakan taas olen treffannut kavereita, katsellut Youtubesta videoita veneillä elävistä ihmisistä ja urheillut. Äsken kävin ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa BodyCombatissa; raskasta, mutta mahtavaa samaan aikaan!

Meikon ulkoilualue

Yritän tässä tulevina viikkoina aktivoitua blogin suhteen. Voisin kirjoitella ainakin tarkemmin painonpudotusajatuksistani sekä tarttua erääseen matkailuun liittyvään blogihaasteeseen, kun tämä kaukokaipuu tuntuu niin kovasti vaivaavan. Syys bluesia yritän torjua liikkumalla aktiivisesti ja täyttämällä viikkojani muullakin kuin telkkarin katselulla.

2 ajatusta aiheesta “Syys blues eli syksyn kuulumisia”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös